UNDULAATIT JA LEMMIKIT

Häkki ja sen sisustus   UNDULAATIT

Kuten muutkin papukaijat, undulaatti on hyvin älykäs ja aktiivinen eläin. Se tarvitsee paljon tilaa 

ja virikkeitä voidakseen hyvin. Yksi tärkeimmistä hankinnoista lajitovereiden ohella on sopivan 

kokoinen häkki. Häkin vähimmäiskorkeus on 0,6 metriä. Pinta-alaa tulisi olla vähintään 0,35 m² 

kahdelle undulaatille, neljälle jo 0,43m². Tämäkään ei riitä kokoaikaiseen eloon, vaan 

undulaattia tulisi pitää vapaana turvalliseksi tehdyssä huoneessa useita tunteja päivässä. Mitä 

isompi häkki, sen parempi! Pinnaväli kannattaa olla noin 1-1,5 cm, sillä pinnavälin ollessa 

suurempi undulaatti saattaa jäädä päästään jumiin tai karata kokonaan. 

Häkki tulee sijoittaa tarpeeksi korkealle niin, että ylimmät orret ovat ihmisen silmätasoa 

korkeammalla. Näin lintu tuntee olonsa turvalliseksi. Häkki ei saa myöskään olla ikkunan

edessä tai lähellä, sillä varsinkin talvisin ikkunan lähellä vetää. Trooppisina eläiminä undulaatit 

ovat hyvin herkkiä vedolle. Häkkiä ei saa myöskään sijoittaa paikkaan, jossa lintu altistuu 

auringonpaisteelle ilman mahdollisuutta vetäytyä varjoon. Häkin tulisi olla mielellään seinää 

vasten, jolloin lintu tuntee olonsa turvalliseksi, kun sitä ei pääse tarkkailemaan ihan joka 

suunnalta.

Sekä ihmisten että lintujen kannalta mukavin vaihtoehto on varmasti aviaario eli lentohäkki. On 

nimittäin todella mainiota päästä seuraamaan lintujen touhuja, kun niillä on tilaa temmeltää 

parvessa.

Häkin pohjamateriaaliksi on monia vaihtoehtoja. Suosituin on normaali sanomalehtipaperi, joka 

on edullinen ja helppo vaihtaa. Toiset suosivat hiekkapuhallushiekkaa, josta ulosteet ja roskat 

siivilöidään pois. Myös mm. puuhake ja pellavakuivike ovat sopivia alusmateriaaleja. Häkin 

siivoamisväli riippuu häkin koosta ja lintujen määrästä.

Häkin perusvarusteluun kuuluvat sopivasti sijoitellut orret. Orsien kannattaa olla luonnonorsia 

eikä niiden kaikkien kannata olla täsmälleen vaakasuorassa. Myös keinut ovat usein suosittuja 

paikkoja, samoin kuin erilaiset köydet. Köysien kanssa pitää olla varovainen, etteivät undulaatin 

kynnet pääse takertumaan narupätkiin. Eläinkaupoista saatavat pedikyyriorret auttavat 

pitämään kynnet lyhyinä.

Ruokakuppeja kannattaa olla tarpeeksi lintujen määrään suhteutettuna, jotta niistä ei synny 

kilpailua. Siemenet ja tuoreruoka kannattaa tarjoilla erillisistä astioista. Juomakuppi tai –

automaatti on pakollinen. Kylpyastian ei ole pakko olla esillä koko aikaa, vaikka suuri osa 

undulaateista nauttiikin kylvyistä. 

Lintulamppu, eli lamppu josta saa UV-säteilyä on olennainen osa lintuhäkin varustelua. UVlamppu sijoitetaan noin 30 cm päähän orresta johonkin paikkaan missä lintu oleilee paljon. UVlampun tulee olla nimenomaan linnuille tarkoitettu, matelijoille ym. tarkoitetut lamput ovat liian 

voimakkaita. 

Sopivia leluja ovat erilaiset lelut, joita undulaatti voi jyrsiä. Niitä voi itse askarrella mm. puusta ja 

pahvista. Leluihin voi piilotella myös herkkuja, esimerkiksi hirssiä, jolloin lintu joutuu tekemään 

hieman työtä ruokansa eteen. Undulaatit näpräävät kaikkea mielellään nokallaan, joten niitä 

kiinnostavat myös muoviset, kirkasväriset lelut. Näiden suhteen tulee noudattaa varovaisuutta, 

ettei undulaatti saa muovista osia irti tai saa nokkaansa jumiin. Kilikellot ovat kiinnostavia, mutta 

kulkuset taas vaarallisia leluja, sillä niihin jää erittäin helposti nokka kiinni. Peilit ovat undulaatille 

täysin sopimattomia leluja, sillä undulaatti ei tunnista itseään peilistä ja peilissä näkyvä 

’lajitoveri’ lähettää hyvin hämmentäviä signaaleja