keskiviikko 25. heinäkuuta 2012
Lisää tietoa undulaateista
Mitä suurempi häkki, sen parempi. Lain määrittelemä minimikoko yhdelle undulaatille on 0,31 neliömetriä, ja siitä aina 0,04 neliömetriä lisää per uusi undulaatti. Häkin korkeuden tulee olla vähintään 60 senttimetriä, ja lyhimmän sivun pituus vähintään 45 senttimetriä. Häkin perussisustukseen kuuluvat ruoka- ja juomakupit. Leluja pitää olla virikkeenä, mutta niitä kannattaa vaihdella etteivät linnut kyllästyisi. Orsien pitäisi olla eripaksuisia jotta linnun jalkojen lihakset vahvistuisivat ja kynnet kuluisivat. Parhaita ovat ulkoa kerätyt oksat. Orret eivät kuitenkaan ikinä saa olla niin ohuita, että linnun jalat menevät kokonaan sen ympäri ja vielä reilusti ylikin. Orsien läpimitan olisi hyvä olla yli 1-1,5 senttimetriä. Luonnon oksat kuten omenapuun,muitten lehtipuitten oksat sopivat undulaateille,ne vahvistavat linnun jalkalihaksia ja tarjoavat niille tekemistä.Älä anna niille kuitenkaan tuomea tai tammea,ne on myrkyllisiä.
Häkki pitää siivota kaksi tai kolme kertaa kahdessa viikossa, mutta mitä enemmän undulaatteja, sitä useammin häkki pitää siivota. Vaikka olisikin vain yksi undulaatti, olisi suositeltavaa siivota häkki kaksi kertaa kahdessa viikossa. Linnut olisi myös hyvä sumuttaa muutaman kerran viikossa haalealla vedellä. Vaihtoehtoisesti voit myös laittaa kylpyastian häkkiin ja antaa undulaattien kylpeä siinä. Jotkut undulaatit kylpevät mielellään myös kosteissa lehdissä, kuten salaatin- tai voikukanlehdissä.Muista myös että kaikki undulaati eivät pidä siitä.Muista myös että et koskaan kastele lintuasi läpimäräksi,vain niin että höyhenpeite kostuu vähän.
Linnut pitää myös päästää päivittäin lentelemään vapaana huoneeseen sillä häkissä ne eivät saa liikuntaa kovinkaan paljon,se pitää linnun lihakset ja sydämmen kunnossa.Aina ennen kuin päästät linnut pois häkistä varmista ettei huoneessa ole minkäänlaisia myrkkykasveja, laita ikkunat kiinni ja peitä ne ettei lintu lennä vahingossa niitä päin. Varmista myös, ettei huoneessa ole teräviä tai kuumia esineitä, joihin lintu voi satuttaa itsensä tai vesiastioita, joihin lintu voi hukkua.
Yöksi häkki kannattaa peittää tummalla peitolla tai kankaalla, koska undulaattien kotoseudulla yö on säkkipimeä ja linnut nukkuvat levollisemmin. Peite on tärkeä varsinkin kesäisin, koska Suomen yöt ovat valoisia. Muista että undulaatin kynnet saattavat takertua kankaaseen, jos ne ovat liian pitkät. Undulaatti on kooltaan noin 18 cm, tästä lähes puolet on pyrstöä. Englannissa on jalostettu näyttelymuoto, joka on jonkun verran perusundulaattia kookkaampi ja etenkin pään ja otsan höyhenys pidempää, jolloin ne näyttävät paljon pulleammilta ja pallopäisiltä. Englantilaisia undulaatteja näkee Suomessa harvoin, mutta joskus niitäkin kauppoihin eksyy. Yhdysvalloissa undulaatin normaalimuotoa kutsutaan usein nimellä "american parakeet" erotukseksi englantilaisesta näyttelymuunnoksesta. Lue lisää englantilaisista undulaateista täältä>> Undulaatin kantamuoto on väriltään vaaleanvihreä, pää keltainen ja päässä ja selässä tunnusomaista mustavalkeaa aaltokuviointia. Tästä on kuitenkin jalostettu valtavasti eri värimuunnoksia; erisävyisiä sinisiä ja vihreitä, harmaita, valko/keltakirjavia, vaaleaselkäisiä, valkeita, keltaisia, albiinoita ja lutinoita.
Terve ja hyvinhoidettu undulaatti voi elää jopa yli 15-vuotiaaksi. Nykyään undulaattikantaan on kuitenkin pesiytynyt jalostuksen myötä erilaisia vaivoja, kuten herkkyyttä kasvaimiin, joten valitettavasti monen nykyundulaatin elinikä on keskimäärin ehkä 5-6 vuotta. Aikuisen undulaatin sukupuolen erottaa yleensä helposti vahanokan väristä, koiraalla se on sininen, naaraalla rusehtava. Pesimäaikaan naaraan vahanokka usein vaalenee ja silenee jonkin verran. Voipa vahanokan väri muuttua naaraalla pesintäaikaan jopa sinerväksi tai violetiksikin.
Vahanahkan väri on ainoa varma tapa erottaa naaras ja koiras. Poikasesta voi tehdä kaikenmoisia veikkauksia, mutta varmasti sukupuolen erottaa vasta noin 6 kk - 12 kk ikäisellä undulla, ja juuri nimenomaan vahanahkan väristä. Nuorilla undulaateilla koiraan vahanahka on tavallisesti tasaisen vaaleanpunainen, kun taas naaralla vahanahka on tässä vaiheessa vaaleampi ja jopa hieman sinertävä.
Jos undulaatti on ino (lutino tai albino) voi sukupuolen erottaminen olla erittäin vaikeaa, sillä vahanahkaan ei inoilla muodostu mitään väriä. Tällöin viimeistään pesintätilanteessa näkee, onko lintu naaras vai koiras.
Koirailla on usein pidempi pyrstö ja ne lentävät enemmän ja paremmin kuin naaras. Naarailla on usein lyhyempi pyrstö ja ne laulavat ja huutavat enemmän, sekä pitävät enemmän kaikenlaisesta ruuasta. Mutta näissä em. jutuissa on todella paljon poikkeuksia yksilöiden välillä, eli edelleen painottaen: sukupuolen voi määritellä 100 % varmuudella vasta kun vahanahka näyttää sinistä tai vaaleaa / ruskeaa.
Nuorella undulaatilla silmän iiris on tumma ja vaalenee lopulliseen väriin vasta myöhemmin. Normaalikuvioisella poikasella myös pään aaltokuvio ulottuu vahanahkaan asti, otsa vaalenee vasta noin kolmikuisena alkavan ensimmäisen sulkasadon yhteydessä. Sisustus
Häkkiin voi laittaa linnuille muutaman esineen joiden kanssa linnut voivat puuhailla. Kannattaa kuitenkin muistaa että liika on aina liikaa. Jos häkkiin työntää paljon erilaisia kiikkuja, peilejä, kelloja yms. ei linnuille jää tilaa liikkua. Silti muutama leikkikalu on aina linnuille tarpeen, kunhan sitä vaihdetaan tarpeeksi usein uuteen ettei lintu pääse kyllästymään. Kannattaa hankkia muutama lelu, joita sitten vuoronperään pitää muutaman päivän linnun häkissä. Näin vanhakin lelu tuntuu uudelta kun välillä on leikkinyt jollakin muulla. ylpeminenUseimmat undulaatit pitävät kylpemisestä haaleassa vedessä ja höyhentenhoidolle on tärkeää säännöllinen kylpy ainakin kerran-pari viikossa. Kylpyammeen tulee olla riittävän tilava, jotta undulaatti mahtuu levittämään siipiään kylpiessään. Ammeen pohja ei saa olla liukas, jottei lintu liukastu ja satuta itseään. Vettä ei kannata laittaa ammeen pohjalle kovin paljon; pari senttiä on aivan riittävä määrä. Joistakin undulaateista on kuitenkin miellyttävämpää kun niitä suihkutetaan sumutepullolla; ne pörhistelevät höyheniään, levittelevät siipiään ja kirkuvat innoissaan. Jos tämäkään ei tunnu hyvältä, voi häkin seinälle kiinnittää märkiä salaatinlehtiä joiden lomassa jotkut undikset rypevät mielellään. Siemenseos
Siemenet voi ostaa valmiina seoksena tai ne voi sekoittaa itse. Siemensekoituksessa käytetään yleisimmin kanariansiemeniä, kauraa sekä erilaisia hirssejä, mm. hopeahirssiä, verihirssiä, japaninhirssiä ja tavallista viljahirssiä jota saa myös kokonaisena tähkänä.
Siemenet tulee säilyttää oikein. Yleensä siemenet myydään muoviin pakattuina, siemenet kannattaa kuitenkin säilyttää mieluummin vaikka pahvirasiassa. Siementen pitopaikan tulee olla kuiva, ilmava ja pimeä. Kannattaa vielä varmistaa, ettei siemeniin pääse mitään hyönteisiä.
Siemeniä ostettaessa on hyvin tärkeää varmistaa siementen hyvä laatu. Mitä vähemmän aikaa pakkauspäivämäärästä on kulunut, sitä enemmän siemenissä on ravintoaineita jäljellä. Siemenet eivät missään nimessä saa olla paakkuuntuneita, itäneitä eivätkä kosteita, eikä niissä saa olla tuhohyönteisiä. Siementen tuoreus kannattaa aina tarkastaa idättämällä niitä; vain ravinteikkaat siemenet itävät kunnolla. Tarvikkeet
|
tiistai 24. heinäkuuta 2012
mitä tulee tietää ennen kuin hankit undulaatit
Mitä tulee ottaa huomioon undulaattia hankkiessa? |
Ensin täytyy tietenkin miettiä, riittääkö linnuille aikaa. Niiden kanssa on seurusteltava joka päivä. |
Tarvikkeet |
Undulaatti tarvitsee luonnollisesti häkin. Lemmikkilintujen minimihäkkikoot |
Häkki ja sen sisustus UNDULAATIT
Kuten muutkin papukaijat, undulaatti on hyvin älykäs ja aktiivinen eläin. Se tarvitsee paljon tilaa
ja virikkeitä voidakseen hyvin. Yksi tärkeimmistä hankinnoista lajitovereiden ohella on sopivan
kokoinen häkki. Häkin vähimmäiskorkeus on 0,6 metriä. Pinta-alaa tulisi olla vähintään 0,35 m²
kahdelle undulaatille, neljälle jo 0,43m². Tämäkään ei riitä kokoaikaiseen eloon, vaan
undulaattia tulisi pitää vapaana turvalliseksi tehdyssä huoneessa useita tunteja päivässä. Mitä
isompi häkki, sen parempi! Pinnaväli kannattaa olla noin 1-1,5 cm, sillä pinnavälin ollessa
suurempi undulaatti saattaa jäädä päästään jumiin tai karata kokonaan.
Häkki tulee sijoittaa tarpeeksi korkealle niin, että ylimmät orret ovat ihmisen silmätasoa
korkeammalla. Näin lintu tuntee olonsa turvalliseksi. Häkki ei saa myöskään olla ikkunan
edessä tai lähellä, sillä varsinkin talvisin ikkunan lähellä vetää. Trooppisina eläiminä undulaatit
ovat hyvin herkkiä vedolle. Häkkiä ei saa myöskään sijoittaa paikkaan, jossa lintu altistuu
auringonpaisteelle ilman mahdollisuutta vetäytyä varjoon. Häkin tulisi olla mielellään seinää
vasten, jolloin lintu tuntee olonsa turvalliseksi, kun sitä ei pääse tarkkailemaan ihan joka
suunnalta.
Sekä ihmisten että lintujen kannalta mukavin vaihtoehto on varmasti aviaario eli lentohäkki. On
nimittäin todella mainiota päästä seuraamaan lintujen touhuja, kun niillä on tilaa temmeltää
parvessa.
Häkin pohjamateriaaliksi on monia vaihtoehtoja. Suosituin on normaali sanomalehtipaperi, joka
on edullinen ja helppo vaihtaa. Toiset suosivat hiekkapuhallushiekkaa, josta ulosteet ja roskat
siivilöidään pois. Myös mm. puuhake ja pellavakuivike ovat sopivia alusmateriaaleja. Häkin
siivoamisväli riippuu häkin koosta ja lintujen määrästä.
Häkin perusvarusteluun kuuluvat sopivasti sijoitellut orret. Orsien kannattaa olla luonnonorsia
eikä niiden kaikkien kannata olla täsmälleen vaakasuorassa. Myös keinut ovat usein suosittuja
paikkoja, samoin kuin erilaiset köydet. Köysien kanssa pitää olla varovainen, etteivät undulaatin
kynnet pääse takertumaan narupätkiin. Eläinkaupoista saatavat pedikyyriorret auttavat
pitämään kynnet lyhyinä.
Ruokakuppeja kannattaa olla tarpeeksi lintujen määrään suhteutettuna, jotta niistä ei synny
kilpailua. Siemenet ja tuoreruoka kannattaa tarjoilla erillisistä astioista. Juomakuppi tai –
automaatti on pakollinen. Kylpyastian ei ole pakko olla esillä koko aikaa, vaikka suuri osa
undulaateista nauttiikin kylvyistä.
Lintulamppu, eli lamppu josta saa UV-säteilyä on olennainen osa lintuhäkin varustelua. UVlamppu sijoitetaan noin 30 cm päähän orresta johonkin paikkaan missä lintu oleilee paljon. UVlampun tulee olla nimenomaan linnuille tarkoitettu, matelijoille ym. tarkoitetut lamput ovat liian
voimakkaita.
Sopivia leluja ovat erilaiset lelut, joita undulaatti voi jyrsiä. Niitä voi itse askarrella mm. puusta ja
pahvista. Leluihin voi piilotella myös herkkuja, esimerkiksi hirssiä, jolloin lintu joutuu tekemään
hieman työtä ruokansa eteen. Undulaatit näpräävät kaikkea mielellään nokallaan, joten niitä
kiinnostavat myös muoviset, kirkasväriset lelut. Näiden suhteen tulee noudattaa varovaisuutta,
ettei undulaatti saa muovista osia irti tai saa nokkaansa jumiin. Kilikellot ovat kiinnostavia, mutta
kulkuset taas vaarallisia leluja, sillä niihin jää erittäin helposti nokka kiinni. Peilit ovat undulaatille
täysin sopimattomia leluja, sillä undulaatti ei tunnista itseään peilistä ja peilissä näkyvä
’lajitoveri’ lähettää hyvin hämmentäviä signaaleja
uudet undulaatit!!!
Saamme 10 elokuuta kaksi undulaattia toinen on kokonaan keltainen ja toinen on valkoinen ,sillä on vähän mustia raitoja ja sinistä mahassa. Meillä on kaksi koiraa toinen on sekarotuinen ja toinen on Tiibetinspaniel ja sitten meillä on myös yksi maatiaiskissa, yksi Pupu ja Talvikko Hamsteri. Minulta voi kysyä eläinten hoidosta ja muusta niihin liittyvistä asioista. KIRJOITTAJA.:miaa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)